Ihan pieni toive uuden vuoden kunniaksi!




Siis aivan pienen pieni toive ns. ohikiitävä ajatus riittää tavoitteen lähtökohdaksi: Olisinpa...Saisinpa...Minulle myös...Tekisin minä, jos minulla olisi...Kyllä noiden eräiden kelpaa, kun...Jos olisin lottovoittaja, niin käyttäisin aikani...Kun lapset ovat isoja niin, sitten... Kun ukko lakkaa juomasta,... Kun olen viisi kiloa laihempi,... Kun minulle on se unelmieni mies/nainen,  niin...

Mielestäni jokaisen tuollaisen lauseen perässä on toive, joka ansaitsee tulla toteutetuksi.  Hyvän valmentajan tehtävänä on tunnistaa tarinastasi nuo toiveet ja muokata niistä kipinöivät tavoitteet kanssasi. Miten sinä jatkaisit noita edelle kuvattuja lauseita? Tai vastaisit  hyvän haltiattaren esittämään kysymykseen kolmesta toiveesta: " Saat kolme toivomusta maan ja taivaan välillä, mitä haluat?  Entä, jos sinulle olisi taikasauva, mitä tekisit, tai mitä muuttaisit.

25.10. 2014 julkaisemassani kirjoituksessa vertasin valmennustavoitetta ullakkoon. Mikä sain sen pienen tytön pienestä pitäen haluamaan sinne ullakolle, mitä siellä oli niin erikoista, että se voittaa hämärän, pimeän hämähäkkien kutomien verkkojen aiheuttaman epämukavuuden, pölyn tuoksun ja jyrkät portaat? Siellä ullakolla oli aarrearkku, siniharmaa mustilla heloilla, narisevilla saranoilla ja karhean maalatulla pinnalla...

Tavoite, toive ja kipinä


Menetelmänä valmennus keskittyy tavoitteen asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Tavoitteilla nähdään olevan keskeinen rooli halutun lopputuloksen saamiseksi, näin ollen tavoitteiden nähdään  energisoivan ja ohjaavan toimintaa (Bipp et al,, 2012).  Mielestäni parhaassa tapauksessa sitä tulee uppoutuneeksi sellaiseen 'ajan  rientoon'1, että ajan ja paikan taju katoaa kokonaan  ja havahtuu vasta tuntien päästä, että onpas aika vierähtänyt (vrt. Ojanen, 1641).
Tuossa eräänä päivänä kuuntelin keskustelua sivusta, jossa  murrosikäinen tytär huokaisi isälleen: "Olisipa kiva haluta jotain?"  Niinhän se on, että pystyäkseen asettamaan tavoitteita on ensin haluttava jotakin palavasti, silmät tuikkien ja keho innostuksesta väristen, vai onko.  Minua tämä ajatus jäi vaivaamaan; eräänä iltana ja pyörittelin mielessäni sanaa tavoite ja oikein tunsin, kun jokin odotti keksimistään - samaan aikaan luin kirjaa, jossa puhuttiin toiveista ja aikansa mielessä pyörittyään välähti, tuo tavoitehan pitää sisällään tuon toiveen, kun tarkemmin katsoo - TAVOITE.  Sitten tajusin, että valmennuksen tehtävänä on sytyttää ja ylläpitäää sitä kipinää sen toiveen saavuttamiseksi. Hyvin muotoiltu tavoite on vain työkalu sen saavuttamiseksi.

Hyvää joulua!


Lähteet

Bipp, T., Steinmayn, R., Spinatch., B. A Functional look at goal orientations: Their role for self-estimates of Inttelligence and performance.  Learning and Individual Differences. Journal of Psychology and Education -magazine Volume 22, Issue3, June 2012, pages 280-289. www.sciencedirect.com  (23.6.2012).

Ojanen, M. (2011). Hyvinvoinnin  käsikirja. Helsinki: Kirjapaja.

Joo, joo tiedetään ja entäs sitten!


Valmennusprosessi voi auttaa silloin, kun tuntuu , että sinulla vielä annettavaa ja jossakin täytyy olla vielä jotakin parempaa, tahdot elämältäsi enemmän. Ihmiselle, jolla on toiveita, joista haaveileminen tuntuu haasteelliselta... "Voisinko minä? Ja ihanko totta, saanko minäkin?  Tai seisot tienhaarassa, etkä oikein tiedä mihin suuntaan kääntyä. Sinulle, jonka  elämää tuntuu elävän joku muu  - lapset, puoliso, naapurit. Ihmiselle, jonka toiveet odottavat muokkaamista tavoitteiksi ja ovat siis saavuttamista vaille valmiita. Ihmiselle, jonka elämää määrittää ärtymyksenomainen tyytymättömyys omaan elämään vaikka kaikki on paremmin kuin hyvin.

Muistutuksena kuitenkin mikäli elämässäsi mikään ei tunnu minkään arvoiselta ja päivät ovat yhtä harmaata massaa ja ainut tie tuntuu olevan siirtyminen ajasta iäisyyteen...Olet valtavan vihainen kuolleille vanhemmillesi tai saat huimia tekemisen puuskia, joiden seurauksena myyt talon ja varaat seitsemän ulkomaanmatkaa ja kaiken tämän seurauksena postilaatikossasi odottaa tähtitieteellinen luottokorttilasku, saat  enemmän irti perinteisestä terapiasta ennen valmentajan puoleen kääntymistä. Me valmentajat odotamme, että ihmisellä itsellään on halua ja voimavaroja omien tavoitteidensa saavuttamiseen ja niiden asettamiseen ns. voimaantumisprosessiin (Siitonen, 1999).
Lähde:
Siitonen, J., (1999). Voimaantumisteorioiden perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulun yliopisto. http://herkules.oulu.fi/isbn951425340X/isbn951425340X.pdf. Haettu 23.11.2014.

Menttorin ja valmentajan eroavaisuuksia, onko niitä.

Menttoroinnissa kokeneempi yleensä myös virkaiältään vanhempi ihminen/kollega antaa menttoroitavalle  neuvoja ja apuja esimerkiksi työhön tai opiskeluun liittyen. Mentoroinnin tarkoituksena on auttaa menttoroitavaansa parantamaan (työ)suoritustaan, käytettävinä menetelminä voivat olla menttorin työsuorituksen havainnointi, kysymysten tekeminen menttorille  ja menttorin suorittama (työn)ohjaus. (vrt. Williams, 24) Mielestäni vanhempien, sukulaisten ja sisarusten neuvot voidaan tavallaan lukea ns. arkipäivän mentoroinniksi, luontaisesti jokainen heistä pyrkii useimmiten neuvomaan sinua omaan elämänkokemukseensa perustuen. Menttoreiden ohjaus ja lähipiirin neuvot ovat usein painossa arvossa kultaa, ohjaten ja parantaen kulloinkin kehityksen alla olevaa tekemistä tai olotilaa. Kuitenkin se perustavanlaatuinen ajatuksellinen ero  valmennukseen  on, että neuvojilla ja menttoreilla on valmis vastaus ongelmaasi kuin taas valmentajan kanssa valmennettava löytää vastauksen itsestään. Mitä minä itse haluan...? Mikä palvelee minua parhaiten...?


Lähde:
Williams, P.,(2007). BorderLIne. Choice -Magazine  volume 5 number 3. California&Toronto: Garry T. Schleifer