Ajan päivin, ajan öin...




"Tuumin silloin aikoinaan tää yksi keikka vaan, mut loppuuko se milloinkaan": lurittelee Yö,







ja pari muuta biisiä on tullut kuultua, autossa istuessa. Opintopisteiden karttuessa auton mittariin kertyi 25 000 km, johon kului ainakin kolmesataa tuntia. Työpäivän verran parisuhdeaikaa viikoittain, "arjen luksusta": sanon minä. Siinä ei savolainen mies päässyt pohjoiskarjalaista puhetulvaa karkuun, vaikka kuinka olisi halunnut. 

Mitä kolmeensataan tuntiin mahtuu? Viime syksynä oli kaikenlaisia haaveita automatkoja varten, diplomityön aineiston litterointia, harjoitustöiden naputtelua, kerranko tein molempia. Paljon on haaveiltu, nautittu maisemista, puhuttu säästä, päivänpolitiikasta ja ennen kaikkea juuri kuultujen luentojen sisällöistä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ansiokkaat luennot käsittelivät yrittäjyyttä, yrittäjiä ja niiden kasvattamista, perheyrittäjyyttä, uuden liiketoiminnan luomista, omistajaohjausta ja hallitustyöskentelyä, kestäviä liiketoimintamalleja sekä yritysten riskienhallintaa. 

Viime syksyisiä strategisen suunnittelun ja johtamisen oppeja olemme nyt syventäneet tulevaisuuden tutkimuksen luennoilla Turun Kauppakorkeassa. Jo aikaisemmin olemme törmänneet sekä osana työelämän konsulttipajoja että useissa opinahjoissa erilaisiin strategioihin ja laadittuihin toimenpidelistoihin. Ongelmaksi olen vain kokenut sen, että strategioilla on tapana toistaa itseään, minimoidaan heikkoudet, vahvistetaan vahvuuksia jne. Tehdään sitä samaa, mitä ennenkin ja saadaan sitä, mitä ennenkin. 

Tulevaisuuden tutkimuksen luentojen kautta olemme vahvistaneet taitojamme luoda erilaisia toisilleen vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia vuosien päähän. Samalla lisäsimme työkalupakkiimme megatrendien seurantyökaluja, herkistimme hiljaisten signaalien vainuamme ja muistimme mustista joutsenista, että ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.